29.9. Niin kaukana, kuin pippuri kasvaa...

Talousvaliokunta vieraili Kiinassa ja Intiassa. Näimme miten maidemme välinen kauppa ja yhteydet kehittyvät.

Lok Shaba ja Rayal Shaba eli Intian parlamentin ala- ja ylähuone olivat viimeisen päivän kohteena.Istun C. Ramachandraiahin paikalla, kosteassa ja lämpimässä talossa, sillä edustajat olivat juuri lopettaneet "monsuunikauden" ja palanneet vaalipiireihinsä - siksi ilmastointia ei pidetä päällä. Seuraava "talvikausi" alkaa lokakuussa.

Parlamenttia meille esitellyt herrasmies oli upean ylpeä siitä, miten intialaiset vaativat saada osallistua maansa hallintoon yli 200 vuoden Englannin hallinnon aikana ja miten viimein 1947 maa sai itsenäisyyden. Näimme myös kopion alkuperäisestä perustuslaista vuodelta 1949. Upea parlamenttitalo on muuten valmistunut samana vuonna kuin Suomen eduskuntatalo (1927).

Kuukausipalkka kansanedustajalla on 600 euroa, lisäksi saavat kotimatkat ja asunnun New Delhissä. Mutta valitettavasti Intia ei ole kovin mairittelevalla sijalla korrpution vastaisessa toiminnassa, siksi yleinen tapa liene, että taloutta parannetaan "sivutuloilla".

Tapasimme myös Intian parlamentin talousvaliokunnan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa heillä on tiukka kanta, että vastuu on jaettava sen mukaan, ketkä ovat jo puoli vuosisataa saastutteneet ja edelleen tuottavat suurimman osan päästöistä. Heillä henkilöä kohti kulutettu sähkömäärä on minimaalinen ja heidän on voitava kasvattaa sitä!

Lopussa opas kysyi kohteliaasti, voiko hän ottaa minusta kuvan. Hän halusi näyttää lapsilleen, miltä babydoll (nukke) näyttää! Hyväksyin tämän loukkaantumatta, sillä itsekin halusin edellisenä iltana suurlähettiläs Nummelan luona kuvan Intia Outokummun johtajan kanssa, koska hän oli komea turbaania käyttävä sikhi!